TOP 3 Helsinki events I plan to go to this fall

Summer holidays are gone and the burning red leaves are coming for us all. It´s time to look ahead and plan for the upcoming months something inspiring and fun to do!

I am really into events at the moment and for the first time ever I also feel that I´m getting superexcited about all things relating to fall! I´m so looking forward to burning candles and getting cozy with extra large sweaters paired up selfmade with woolen socks. And spiced coffee! And pies!

In all this excitement I made this list of three events where I plan to go. I could have made a longer one, but these three are currently the most interesting ones for me.

 

Pagan Fall Festival, September 23-24

pakana
Photo from pakanallisetmessut.fi

This is a completely new event for me and I´m curious to see how it turns out. The idea of the festival is to celebrate Finnish traditions, ancient know-how and share knowledge of old pagan beliefs. There are lectures, workshops and who knows what else! I definitely want to feel the atmosphere there myself. Read more on Pakanallisetmessut.fi.

Julian Rosefeldt: Manifesto

julian
Photo from taidehalli.fi

In Helsinki Taidehalli there is this 13-channel film installation Manifesto (2015) starring Cate Blanchett as 13 different personas. As a huge Cate Blanchett fan, this is a must see for that reason alone! How could this not be a must-have visit? Read more on Taidehalli.fi.

Liquorice and salmiakki festival, November 11

Pressbild1 2017
Photo from Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit

Do you love salmiakki? It´s one of the best things to put in to your mouth. I´m not that into liquorice but for salmiakki I´m ready to do whatever it takes to visit this festival. Salmiakki everywhere! At least that´s how I dream this festival will play out for me…  Read more on Lakritsifestivaalit.com.

 

What are your top events this fall? Any good additions to my list?

-Annu

Advertisements

3 mielenkiintoista tapahtumaa Helsingissä tänä syksynä

Kesälomat ovat jääneet taakse ja tulenpunaiset lehdet laskeutuvat pohjoisesta etelään. On tullut siis aika katsoa hauskaa ja inspiroivaa tekemistä syksylle!

Olen tällä hetkellä innoissani erilaisista tapahtumista ja ensimmäistä kertaa tuntuu, että olen tipahtanut kunnon syysinnostukseenkin! Etukenossa jo intoilen kynttilöistä ja yli-isoista villapaidoista sekä itsetehdyistä villasukista. Ja maustetusta kahvista! Ja piirakoista!

Kaiken tämän innostuksen keskellä keräsin tähän kolmen tapahtuman listan. Olisin toki voinut tehdä pidemmänkin, mutta näistä kolmesta olen tällä hetkellä poikkeuksellisen innoissani ja merkannut ne prioriteetteina kalenteriinikin. Tässä siis kolme mielenkiintoisinta, missä aion syksyllä käydä:

 

Pakanalliset syysmessut, 23.-24. syyskuuta

pakana
Kuva: pakanallisetmessut.fi

Tämä on mulle täysin uusi tapahtua ja olen todella utelias näkemään millainen happeninki tämä on. Suomalaisia perinteitä, vahvaa tietoutta ja pakanallisiin juttuihin keskittyvä tapahtuma on todella jännä konsepti. Tapahtumassa on tiedossa luentoja, työpajoja ja kuka tietää mitä muuta! Haluan kokea tapahtuman tunnelman omakohtaisesti. Lue lisää tapahtumasta osoitteessa pakanallisetmessut.fi.

Julian Rosefeldt: Manifesto

julian
Kuva: taidehalli.fi

Helsingin Taidehallissa on vielä lokakuun puoliväliin esillä tämä 13:sta videon installaatio, jossa Cate Blanchett esiintyy 13:ssa eri henkilön roolissa. Ison Cate Blanchett -fanina en pelkästään jo päätähden takia voi jättää tätä näkemättä! Lue lisää osoitteessa taidehalli.fi.

Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit, 11. marraskuuta

Pressbild1 2017
Kuva: Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit

Rakastatko sinäkin salmiakkia? Se todellakin on yksi parhaimmista asioista mitä suuhun voi laittaa. En välitä niin paljoa lakritsista, mutta salmiakin takia olen valmis tekemään tarvittavat uhraukset näille festareille päästäkseni. Salmiakkia loputtomiin – miten mahtavaa! Niin ainakin päiväunissani kuvittelen festivaaleilla käymisen tuntuvan… Lue lisää osoitteessa lakritsifestivaalit.com.

 

Mitkä ovat sinun päätapahtumat tälle syksylle? Löytyisikö hyviä lisäyksiä omaan listaani?

-Annu

 

My lingonberry smoothie

I used to have major problems eating breakfast. I’m one of those people whose natural sleeping cycle involves staying up until 1am and waking up around 9-10am.

So when the society wants me to be at school or in the office at 9am, you can imagine the struggles I have had. One of the shortcuts to get started on time was to skip breakfast. And it worked fine for a while!

Then I realized that I’d rather enjoy my life than optimize everything down to the last minute. So now I have become a breakfast smoothie addict. I use lots of berries that are from Finnish nature. Lingonberry has been a little problematic berry for me, but I finally found a smoothie combo with it that I actually enjoy having!

Lingonberry smoothie à la Annu

img_1246

2 cups of Almond milk
1 teaspoon of Almond butter
1 tablespoon of Almonds
1 cup of Lingonberries
1 tablespoon of Flaxmeal
1 tablespoon of Dried goji berries
Dash of raw vanilla powder
Natural honey (high on nutrients)
+ Pollen (to help me with my allergies)

Please not that the amounts are not exact. I never measure the ingredients myself, instead I use my gut feeling to make the smoothie a little bit different every time.

How to make: put the ingredients to the blender and let the blending magic happen. It’s as simple as that! The amount of honey you use is critical to the sweetness of the smoothie (to balance out the strong sting of lingonberries) so use it according to your own taste.

This smoothie really starts my day though lingonberry might be quite strong to begin with. What do you think? Is lingonberry a good ingredient to use in a smoothie?

Annu

Minun puolukkasmoothieni

Minulla on ollut iät ja ajat isoja ongelmia saada syötyä aamiaista. Luonnollinen unirytmini on valvoa yli puolen yön ja herätä vasta kymmenen aikaan aamulla.

Tähän kun yhdistetään yhteiskuntamme pakkomielle aloittaa koulu- ja työpäivät viimeistään klo9, voitte kuvitella tuskaani. Yksi oikotie selvitä tästä on ollut minulle monen vuoden ajan yksinkertaisesti skipata aamiainen.

Sitten tajusin viime talvena, että mielummin nautin elämästä sen minuutin tarkkuudella tehdyn optimoinnin sijaan. Joten nyt minusta on tullut aamupalasmoothieaddikti. Käytän smoothieissani paljon Suomen luonnosta löytyviä marjoja. Tässä on yksi smoothie mitä teen säännöllisesti:

Puolukkasmoothie á la Annu

img_1246

2 kuppia Mantelimaitoa
1 teelusikallinen Mantelitahnaa
1 ruokalusikallinen Manteleita
1 kuppi Puolukoita
1 ruokalusikallinen Pellavarouhetta
1 ruokalusikallinen Kuivattuja gojimarjoja
Hyppysellinen Raakavaniljaa
Luonnonmukaista hunajaa
+ Siitepölyä (auttaa allergioihini)

Huomioithan, että ainesmäärät eivät ole mitenkään tarkkoja. En ikinä itse mittaa aineita, vaan heittelen niitä fiiliksen mukaan sekaan ja smoothiesta tulee aina juuri kuhunkin hetkeen sopiva. Hunajan määrä on kriittinen taittamaan puolukoiden kirpeyttä, joten lisää sitä omaan makuisi sopiva määrä.

Valmistus: laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja anna koneen tehdä työt. Niin yksinkertaista!

En ole juuri ikinä pitänyt puolukoista, mutta tämä smoothie aloittaa ainakin mun päiväni kivasti. Mitä mieltä itse olet? Onko puolukka hyvä marja smoothieen vai onko kirpeytensä takia liian hankala?

-Annu

 

 

Coconut fish taco in Shanghai Cowboy

Food: 4/5
Atmosphere: 4/5
Service: 3/5
Style: get in wearing your jeans

I was going to lunch with an old colleague of mine, when she suggested we’d eat in Shanghai Cowboy in Mikonkatu 4. I was glad she did, because I had not even realized there was such a restaurant in Helsinki! The restaurant is hidden in plain sight in Aleksanterinkatu. Sometimes the most obvious ones are the easiest ones to miss…

After stepping into the premises I was told to go down to the basement. On the bottom of the stairs there was a quiet and cosy restaurant with drawings on the walls. I really liked the interior design, and absolutely adore these frogs in tuxs:


The waitress was eager to offer wine and we ended up ordering glasses of champagne for appetizers. They had Feuillatte which we okayed with a smile. Sparkling was nice but the waitress ended up getting really annoying with constant suggestions for more wine (even after we had already said no several times). Like, really REALLY annoying.

The menu of the place is fascinating! The concept is sort of Asian-Mexican fusion and the it looks quite odd at first. Coconut in tacos is not the first combination I’d come up with, so yeah, I had to order just that: Coconut fish taco.

img_0734

It’s not really looking like the taco I was expecting, but the taste was really good! I’m not easily impressed, but this was delicious!  The salmon was soft and ginger majo balanced the overall dish very nicely. Green garnishes added the much needed freshness with a nice twist. But beware: the chili was plenty but easily picked to the side.

I’m not easily impressed, but this was delicious!

It was a pity that I was not that hungry at the time for I’d be curious to know what their menu tastes like. For a casual bite in the centre this place is now on my go-to list. I’m a little bit worried that the S-group ownership might want to spoil this place with some anti-culinarist boredom to please an average nobody.  But I hope I’m wrong to worry so.

Overall this place was a positive surprise, even with the pushy waitress harassing us. I felt a little uncomfortable about how well the other people probably heard our private discussions so either hope there’s more people (and noise) when you go there, or be prepared to be overheard. We had such intimate stories to share that I actually felt a little bad for the other people for having to listen to us… Oh well, what can you do!

All in all, you might want to give this place a try!

– Annu

 

Follow my posts on Instagram >>
Follow my posts on Facebook >>
Follow my posts on Twitter >>

Kookos-lohi-taco Shanghai Cowboy:ssa

Ruoka: 4/5
Miljöö: 4/5
Palvelu: 3/5
Tyyli: tennarit jalassa sisään 

Olin menossa lounaalle vanhan kollegani kanssa, kun hän ehdotti lounaspaikaksi Shanghai Cowboy:ta Mikonkatu 4:ssa. Olin ehdotuksesta iloinen, koska en ollut aikaisemmin edes tajunnut Helsingissä olevan sellaista ravintolaa. Lehmipojan rafla on piilotettu erittäin näkyvälle paikalle Aleksanterinkadun varrelle. Joskus kaikista näkyvimmät paikat on helppo olla huomaamatta…

Ravintolan sisään päästyäni tie johdatti minut alakertaan kellariin. Portaiden alapäästä löytyi hiljainen ja kotoisa ravintola, jossa oli hauskoja piirroksia seinillä (ks alapuolen koira/kettu maalaus). Pidin sisustuksesta paljon, ja erityisesti näistä hyvin pukeutuneista sammakoista:

img_0736

Tarjoilijamme oli innokas tarjoamaan meille viiniä ja tilasimmekin alkuun lasilliset skumppaa. Listasta löytyi Feuillattea, minkä hyväksyimme hymyjen kera. Kuohuva oli oikein kiva aloitus, mutta tarjoilija päätyi vierailun aikana olemaan todella rasittava jatkuvien viiniehdottelujen kanssa. Hän jatkoi tyrkyttämistä monta kertaa, vaikka olimme jo kieltäytyneet lisälaseista papukaijamaisesti itseämme toistellen. Voi miten ärsyttävää.

Ravintolan menu oli kiehtova! Paikan konsepti on aasialais-meksikoilais -henkinen fuusioruoka, mikä vaikuttaa aluksi hieman erikoista combolta. Kookostacot ei ehkä ole ensimmäinen yhdistelmä mitä itse keksisin, joten pakkohan selainen oli laittaa tilaukseen. Sain siis eteeni kookos-lohi-tacon:

img_0734

Taco ei näyttänyt ihan siltä, miltä odotin tacon näyttävän. Mutta maku oli todella hyvä! En vaikutu kovin helposti, mutta tämä oli herkullista! Lohi oli pehmeää ja inkiväärimajoneesi tasapainotti oikein kivasti annoksen makumaailmaa. Kasvikset lisäsivät annokseen paljon kaivattua tuoreutta kivalla tvistillä. Varoitus kuitenkin on paikallaan: chiliä on reilusti, mutta onneksi sen sai helposti poimittua lautasen reunalle. Chilitoleranssini on lähellä nollaa.

En vaikutu kovin helposti, mutta tämä oli herkullista!

On sääli, etten ollut nälkäisempi. Olisi ollut hauska päästä testaamaan miltä paikan menu maistuisi. Keskustassa casualhenkistä ruokailua ajatellen, tämä paikka pääsi minun go-to -listalle. Olen hieman huolissani siitä, ettei vain S-ryhmän omistajuus pilaa paikkaa tasapäistämisen hengessä. Toivottavasti huolehdin turhia.

Kokonaisuudessaan paikka oli positiivinen yllätys, huolimatta poikkeuksellisen tyrkystä tarjoilista. Pientä epämukavuutta kokemukseen toi tietoisuus siitä, miten hyvin muut ravintolassa olijat todennäköisesti kuulivat meidän yksityiset keskustelumme. Toivo siis ravintolaan mennessäsi, että siellä joko on enemmän ihmisiä (tai melua) kuin meidän käynnin aikaan tai varaudu yksityisyyden puutteeseen. Meillä oli hyvin henkilökohtaiset keskustelut ruokailun aikana ja hieman säälin muita syöjiä, kun joutuivat niitä väistämättäkin hieman kuulemaan sen hiljaisuuden keskellä.

Mutta tälle paikalle kannattaa antaa mahdollisuus! Yksi positiivisimpia yllätyksiä taas hetkeen Helsingin tennari-lookin ravintolapuolella.

-Annu

Voihan rapujuhlat!

img_0591

Joka vuosi kesän siirtyessä elokuun puolelle, alkaa kulinaristisuuteen taipuvaiset suomiasukit kuikuilemaan jokiin ja järviin herkkujen perässä. Huhut epäilyttävän äänekkäistä illallisjuhlista leviävät kuin virus ja puolet kansasta syyttelee suomenruotsalaisia liiallisesta ilosta pimenevissä kesäilloissa.

Ruotsinkielisten syyttelyssä on itse asiassa perää. Tarinan mukaan juurikin ruotsalaiset ovat levittäneet rapujuhlaperinteen ympäri Itämeren rantoja. Tänä päivänä perinne elää vahvasti Suomen ruotsinkielisten parissa ja yhä kasvava joukko suomenkielisiä on liittynyt herkutteluhumuun mukaan. Ihan syystäkin, onhan kyseessä mitä herkullisin perinne!

Kun kerran pääset makuun…

…tulee rapujuhlista yksinkertaisesti pakko järjestää -perinne. Voin nauttia pakkomielteestäni tietäen, etten ole sen kanssa yksin.

Juhlien konsepti on mitä nerokkain. (Varmastikin hioutunut huippuuunsa huolellisen satojen vuosien harjoittelun tuloksena…) Rapujuhlissa kysehän on siis, noh, rapujen syömisestä. Perinteeseen kuitenkin liittyy hyvin vahvasti alkoholishottien yhdistäminen illalliseen. Sotkuista herkuttelua ja iloista juominkia yhdistettynä lämpimiin elokuun iltoihin sekä hyvään seuraan – voiko olla mitään parempaa? Rapujuhlat on käytännössä aikuisten oma joulu! Me saadaan olla luvan kanssa kamalia sottapyttyjä ja laulaa hassuja lauluja. Konseptissa ei vain ole mitään mistä ei voisi tykätä!

Sotkuista herkuttelua ja iloista juominkia yhdistettynä lämpimiin elokuun iltoihin sekä hyvään seuraan – voiko olla mitään parempaa?

Tänä vuonna sain taas yhden upean kokemuksen lisää

Tänä vuonna suunnittelimme yhteiset rapujuhlat pienellä kaveriporukalla. Viikonloppuna jätin kaupungin valot taaksemme ja ajoimme kesämökille jonnekin keski-Suomen suuntaan. Päätimme pitää rapuherkuttelut lauantaina. Se sattui olemaan sama päivä kuin “Kiira” -myrsky iski Etelä-Suomeen. Päätimme ottaa kaiken ilon irti mahdollisuudesta järjestää rapujuhlat pienessä hirsimökissä myrskyn raivotessa ikkunoiden takana.

Kaikki oli suunniteltu ja valmiina juhlaan:

  • ravut oli valmiina
  • Koskenkorvapullo oli höyryävän jäinen
  • olimme löytäneet unohtamiemme rapuveitsien tilalle sijaisveitset mökin keittiöstä
  • olimme ostaneet viime hetkellä shottilasit (mitkä nekin olimme unohtaneet ottaa mukaan, amatöörimoka…)
  • meillä on aivan liian kasa leipää
  • keksimme tehdä valkosipuli-oliiviöljyä unohtamamme voin tilalle (joka muuten toimi erittäin hyvin osana ateriaa ja leipiä!)
  • tärkeimpänä tietenkin aiheen mukaiset koristeet ja kattaukset 😀

img_0594

Olimme täysin valmiita myrskyn luomaan tunnelmalliseen illalliseen! Myrsky lähestyi mökkiä ja piti todella paljon ääntä. Sitten alkoi sataa. Ja siinä sitten olisi myrsky meidän osaltamme! Mikä pettynyt! Myrsky kiersi mökkimme kaukana muristen ja pehmoista sadetta niskaamme kaataen. Meillä oli siis rapujuhlat rauhoittavan sateen ropistessa ulkona.

Kun yhdistää suomalaiset ihmiset alkoholiin puolen yön jälkeen, hyvin suurella todennäköisyydellä päädytään syvällisiin keskusteluihin. Nyt puhutaan filosofisista, maata järisyttävistä ja rehellisistä elämää pohdiskelevista keskusteluista. Tulen ääressä istuminen lisää keskustelujen todennäköisyyttä merkittävästi.

Kun yhdistää suomalaiset ihmiset alkoholiin puolen yön jälkeen, hyvin suurella todennäköisyydellä päädytään syvällisiin keskusteluihin.

Me naiset otimme hedelmäkorimme ja kävelimme metsäpolun läpi sytyttääksemme avotulen jälkiruokaa varten. Odotetusti päädyimme puhumaan ihmissuhteista, peloista ja haaveista pitkälle yöhön. Auringon nousu sai meidän heräämään keskustelun luomasta kuplasta. Elämässä on kieltämättä harvoja iloja, jotka vertautuvat siihen siihen kun on ensin vuodattanut sydäntään toiselle ihmiselle ja kapuaa sänkyyn auringon noustessa taivaalle. Ehkä voisi tiivistettynä sanoa, että rapujuhlat olivat varsin onnistunut kokemus tänä vuonna!

Kun on tällaisia ystäviä ja perinteitä – kuka tarvitsee terapeutteja?

-Annu