Voihan rapujuhlat!

img_0591

Joka vuosi kesän siirtyessä elokuun puolelle, alkaa kulinaristisuuteen taipuvaiset suomiasukit kuikuilemaan jokiin ja järviin herkkujen perässä. Huhut epäilyttävän äänekkäistä illallisjuhlista leviävät kuin virus ja puolet kansasta syyttelee suomenruotsalaisia liiallisesta ilosta pimenevissä kesäilloissa.

Ruotsinkielisten syyttelyssä on itse asiassa perää. Tarinan mukaan juurikin ruotsalaiset ovat levittäneet rapujuhlaperinteen ympäri Itämeren rantoja. Tänä päivänä perinne elää vahvasti Suomen ruotsinkielisten parissa ja yhä kasvava joukko suomenkielisiä on liittynyt herkutteluhumuun mukaan. Ihan syystäkin, onhan kyseessä mitä herkullisin perinne!

Kun kerran pääset makuun…

…tulee rapujuhlista yksinkertaisesti pakko järjestää -perinne. Voin nauttia pakkomielteestäni tietäen, etten ole sen kanssa yksin.

Juhlien konsepti on mitä nerokkain. (Varmastikin hioutunut huippuuunsa huolellisen satojen vuosien harjoittelun tuloksena…) Rapujuhlissa kysehän on siis, noh, rapujen syömisestä. Perinteeseen kuitenkin liittyy hyvin vahvasti alkoholishottien yhdistäminen illalliseen. Sotkuista herkuttelua ja iloista juominkia yhdistettynä lämpimiin elokuun iltoihin sekä hyvään seuraan – voiko olla mitään parempaa? Rapujuhlat on käytännössä aikuisten oma joulu! Me saadaan olla luvan kanssa kamalia sottapyttyjä ja laulaa hassuja lauluja. Konseptissa ei vain ole mitään mistä ei voisi tykätä!

Sotkuista herkuttelua ja iloista juominkia yhdistettynä lämpimiin elokuun iltoihin sekä hyvään seuraan – voiko olla mitään parempaa?

Tänä vuonna sain taas yhden upean kokemuksen lisää

Tänä vuonna suunnittelimme yhteiset rapujuhlat pienellä kaveriporukalla. Viikonloppuna jätin kaupungin valot taaksemme ja ajoimme kesämökille jonnekin keski-Suomen suuntaan. Päätimme pitää rapuherkuttelut lauantaina. Se sattui olemaan sama päivä kuin “Kiira” -myrsky iski Etelä-Suomeen. Päätimme ottaa kaiken ilon irti mahdollisuudesta järjestää rapujuhlat pienessä hirsimökissä myrskyn raivotessa ikkunoiden takana.

Kaikki oli suunniteltu ja valmiina juhlaan:

  • ravut oli valmiina
  • Koskenkorvapullo oli höyryävän jäinen
  • olimme löytäneet unohtamiemme rapuveitsien tilalle sijaisveitset mökin keittiöstä
  • olimme ostaneet viime hetkellä shottilasit (mitkä nekin olimme unohtaneet ottaa mukaan, amatöörimoka…)
  • meillä on aivan liian kasa leipää
  • keksimme tehdä valkosipuli-oliiviöljyä unohtamamme voin tilalle (joka muuten toimi erittäin hyvin osana ateriaa ja leipiä!)
  • tärkeimpänä tietenkin aiheen mukaiset koristeet ja kattaukset 😀

img_0594

Olimme täysin valmiita myrskyn luomaan tunnelmalliseen illalliseen! Myrsky lähestyi mökkiä ja piti todella paljon ääntä. Sitten alkoi sataa. Ja siinä sitten olisi myrsky meidän osaltamme! Mikä pettynyt! Myrsky kiersi mökkimme kaukana muristen ja pehmoista sadetta niskaamme kaataen. Meillä oli siis rapujuhlat rauhoittavan sateen ropistessa ulkona.

Kun yhdistää suomalaiset ihmiset alkoholiin puolen yön jälkeen, hyvin suurella todennäköisyydellä päädytään syvällisiin keskusteluihin. Nyt puhutaan filosofisista, maata järisyttävistä ja rehellisistä elämää pohdiskelevista keskusteluista. Tulen ääressä istuminen lisää keskustelujen todennäköisyyttä merkittävästi.

Kun yhdistää suomalaiset ihmiset alkoholiin puolen yön jälkeen, hyvin suurella todennäköisyydellä päädytään syvällisiin keskusteluihin.

Me naiset otimme hedelmäkorimme ja kävelimme metsäpolun läpi sytyttääksemme avotulen jälkiruokaa varten. Odotetusti päädyimme puhumaan ihmissuhteista, peloista ja haaveista pitkälle yöhön. Auringon nousu sai meidän heräämään keskustelun luomasta kuplasta. Elämässä on kieltämättä harvoja iloja, jotka vertautuvat siihen siihen kun on ensin vuodattanut sydäntään toiselle ihmiselle ja kapuaa sänkyyn auringon noustessa taivaalle. Ehkä voisi tiivistettynä sanoa, että rapujuhlat olivat varsin onnistunut kokemus tänä vuonna!

Kun on tällaisia ystäviä ja perinteitä – kuka tarvitsee terapeutteja?

-Annu

 

 

Oh crab! A Finnish crayfish party

img_0591

Every year when the summer turns into August and September starts creeping in, Finnish culinarists look into our thousands of lakes for something hard and delicious. Rumours of suspiciously noisy dinner parties start spreading like viruses and half of the population blames the Finnish Swedes for bringing too much happiness into the darkening evenings.

Blaming the Swedish for such a tradition actually has some accuracy. The story has that the Swedish are the ones to spread crayfish party tradition around the Scandinavian and Baltic countries. To this day, the tradition lives strong among the Swedish speaking population in Finland and an increasing number of the rest have also started “doing it”. Well, it is after all one delicious tradition!

Once you get the taste of it…

…the crayfish party becomes something you simply HAVE TO HAVE every year. I can take pleasure in knowing that I’m not the only one consumed by this obsession.

The concept of the party is simple and genius. The crayfish party is basically about… well, eating the crayfish. However, the tradition is greatly affected by the raw alcohol shots included in the dining experience. Messy eating and happy drinking combined with warm August nights and the best possible company of friends and family – could it get any better? It’s basically Christmas time for adults! We get to be messy and sing special songs too. There’s nothing to dislike!

Messy eating and happy drinking combined with warm August nights and the best possible company of friends and family – could it get any better?

This year it was yet another great experience

So this year we planned our own crayfish party with a small party of friends. Last weekend we left the city light behind us and drove into a summer cottage by the lake somewhere in the middle of Finland. Saturday was our chosen day for some major crayfish enjoyment. It was the very same day the “Kiira” storm hit Southern Finland. We chose to embrace the possibility to eat inside the small candle lit wooden cabin, while the big thunderstorm would rage outside our windows.

We had it all planned and ready to go:

  • we had the crayfish prepared
  • we had the booze smoking cold (Koskenkorva)
  • we had replaced the forgotten crayfish knives with the ones we found in the cottage
  • we had last minute bought the much needed shot glasses for the booze (something we also forgot to take with us)
  • we had loads of bread to eat the crayfish with (too much bread)
  • we had replaced the missing butter with selfmade garlic oil (which btw tasted fantastic)
  • and most importantly: we had theme related setting and deco

img_0594

Boy, were we ready for the big thunderstorm and the romantic atmosphere it would create for the party! The rumbling closed in and it was loud. It started raining. And then that was all of it! The storm circled right past us, never giving us more than distant murmuring and some gentle rain. What a disappointment. So we had the party with rain conforming us with its soothing sounds.

When you combine Finnish people with alcohol after midnight, there’s a good chance that they start digging deep. They will start philosophical, earth shattering, honest conversations about life. Sitting next to a living fire exponentially increases the chances of this happening.

When you combine Finnish people with alcohol after midnight, there’s a good chance that they start digging deep.

We ladies took our fruit in a basket and walked through the dark forest to start an open fire to make some dessert. What happened was exactly was could be expected: we talked long into the night about life, relationships, fear and dreams. It was sun that made us realize that the night had passed in deep conversation. There are few joys in life that are equal to first pouring your heart out to someone and going to bed with the sunrise. Overall, one might argue that the crayfish party was an overall success this year!

With friends and traditions like these – who needs therapists?

-Annu